Pohdin tänään erilaisia luottamustoimia. Lähinnä siitä näkökulmasta, että mikä saa ihmiset lähtemään mukaan ja mikä tekijä siinä saa osan (valitettavasti sen suuremman osan) karkoitettua niin tehokkaasti. Näissä jutuissa taitaa porukka jakaantua aika hyvin kahteen osaan: osa toimii joka ainoassa ryhmittymässä mitä koko seudulta löytyy ja toisia ei voisi asia vähempää kiinnostaa. Harmi vaan, nämä osapuolet ovat usein melkoisen kaukana toisista. Nämä toimijat ovat olleet tehtävissään mahdollisesti pitkäänkin ja vieraantuneet täysin tavallistentallaajien asioista ja ongelmista, ehkä jopa todellisuudestakin :) Passiiviset eivät puolestaan usko pätkääkään toiminnan vaikutuksiin, eivät vaivaudu kaikille avoimiin kokouksiin tai vaadi selityksiä ja selvityksiä päättävältä osapuolelta. Miten nämä toimijat sitten voivat toimia toisten puolesta, jos he eivät etsi/ saa tietoa siitä mitä "kentällä" oikeasti tapahtuu? Kaikki todelliset asiat puhutaan vain kavereiden kesken kahvipöydässä, mutta ei uskalleta avata suuta muulloin.

Ymmärrän hyvin, miksi ihmiset eivät innostu mistään luottamustehtävästä. Jokaisella on oma elämänsä hoidettavana ja oma napansa tuijotettavana eikä aikaa riitä muuhun. Homma saattaa myös olla melkoisen epäkiitollista, sillä ihmiset yleensä ottavat yhteyttä vain jos joku asia ei toimi. Saatat tehdä niska limassa työtä, joka ei näy kellekään eikä kukaan koskaan saa tietää asiasta, mutta sen tekemättä jättäminen saisi aikaan pienen tai vähän suuremmankin metakan.

Em. asiat sopivat varmasti monenlaiseen luottamustoimeen. Itse olen mukana mm. taloyhtiömme hallituksessa. Yhtiökokouksissa on vain pari ihmistä hallituksen ulkopuolelta ja kukaan ei ole kiinnostunut mistään yhteisistä asioista, vaikka kyseessä on sentään oma asunto. Itse olen järkyttyneenä seurannut mm. sitä, miten paljon jätteistä aiheutuu kustannuksia ja miten huonosti ihmiset niitä lajittelevat. Olemme tehneet jätteiden lajittelusta tiedotteita ja niitä on tullut paikkakunnan jätehuollon puolesta muutenkin, mutta ne menevät ihmisillä suoraan roskiin - tuskin paperinkeräykseen kumminkaan. Viime vuonna mietimme jo, että laitamme yhtiövastikkeen korottamisesitykseen pilkkuvirheen, jos edes se saisi ihmisiä paikalle ;) Olisi paljon puhuttavaa puolin ja toisin! Toki on mukavaa, että meihin luotetaan niin täysin, jos sen nyt siten voi tulkita. Toisaalta huolestuttaa, miten vähän ihmiset ovat asioista kiinnostuneet. Omat asiat kiinnostaa, mutta eikös oman kodin asiat ole myös omia asioita!?!

Tässäpä vuodatusta tällä erää... Aiheesta voisi jatkaa pidempäänkin, mutta säästän mahdolliset lukijani tällä erää.