Aiemmin blogissa etsin ystäviä. Niitä on nyt onneksi löytynyt paljon lisää opintojen myötä ja vanhat ystävyyssuhteetkin ovat elpyneet jopa entistä paremmiksi.

Viikonloppuna etsimme miehen kanssa tonttia. Ei, emme suinkaan aio ottaa miljoonalainaa (milloinhan opin ne eurot :) omakotitaloa varten, ihan vain pikkuista mökkitonttia etsimme. Olen tullut siihen tulokseen, ettei minun pesänrakennusviettiini sisälly omakotitaloa, kahta lasta ja farmari-Volvoa - kultaisestanoutajasta puhumattakaan. Lapsia haluaisin joskus, se on selvä. On kokonaan toinen juttu saanko niitä, mutta juuri tällä hetkellä en pidä sitä tärkeimpänä asiana elämässäni. Omakotitalo on minusta jotenkin pelottava ajatus, vaikka olen lähes koko ikäni sellaisessa asustanut. Epäilen, että meille tulisi aina kamala stressi "normaalin työstressin" lisäksi kaikesta näpertämisestä siellä.

Mökki sen sijaan olisi kiva olla olemassa, kun sinne voisi vetäytyä täältä kaupungin kiireestä ja metelistä rauhoittumaan. Siellä voisi sitten ihan toisella asenteella vaikkapa pilkkoa puita ja näperrellä kaikenlaista. Toinen tärkeä pointti on, että mökki tehtäisiin miehen kotiseudulle. Sieltä löytyy ihania rantatontteja kirjaimellisesti "keskeltä ei mitään" ja onpahan sitten koko suku siinä lähettyvillä (tässä on toki hyvät ja huonot puolensa). Nyt pitäisi vaan keksiä, että mistä saisimme rahat tontin ostoon. Se pitäisi saada hankittua kohtuullisen ripeällä aikataululla, että saa vielä valittua parhaan päältä. Mökin rakentamisella ei nyt niin kovaa kiirettä ole.

Olisi kyllä mahtava istuskella mökin terassilla aamukahvilla, liikkua luonnossa ja saunoa.